sunnuntai 31. elokuuta 2014

Ainakin kerta kiellon päälle


Koska hiipivä syyskuu kuulostaa uhkaavasti siltä, että tämän vuoden pisamasaldo on tässä ja on kai pakko siirtyä taas mälsään sukkakauteen, jatkan kesäfiilistelyä vielä kuvien muodossa. 









keskiviikko 27. elokuuta 2014

Kerran kesässä























Vähintään kerran kesässä kiskot kuljettavat meidät lappiin. Niin kovin mielellämme kävisimme siellä paljon useamminkin. Puistotäti kysyi tässä vastikään, että kuka ihme sinne oikein haluaa matkustaa - saatika asettua asumaan - pimeän keskelle värjöttelemään ja lyhyttä sääskikesää odottamaan. Vastalauseet jäivät vaisuiksi, mutta kun suonissa virtaa pala erämaata, ei kaipuuta varmastikaan tarvitse selitellä.

torstai 14. elokuuta 2014

Loisto(mökki)höperöiden kesätreffit

Tämä kesä on ollut hikinen ja hyvä. Sen kohokohtiin lukeutuu ehdottomasti heinäkuinen mökkireissu mitä mainioimmassa seurassa - viisi äitiä seitsemän lapsen armoilla sopivasti korvessa; mukavan kajahtanut idea, joka todellakin kannatti toteuttaa! En taatusti lakkaa ihan heti ihmettelemästä ryhmämme ilmiömäistä dynamiikkaa. Tällä kertaa me moneen otteeseen treffanneet etelänvetelät saimme nauttia harvinaislaatuisista melkein-pohjoisen ja pohojammaan vahvistuksista. Kunpa olisi kaikkien ihmisten kanssa yhtä helppoa tavata ensi kertaa! Aika sekalainen seurakunta nauttimassa kutkuttavaa sielujen sympatiaa ja päällimmäisenä mielessä ajatus, että enkö tosiaan ole tuntenut nämä jo ikuisuuden tai kaksi. 

Niin ja tiedättehän, taaperoiden kanssa ei tylsää tule. Mökin meille vuokrannut nainen oli silmin nähden kauhistunut kun kolmen päivän seköpäinen yhtälö alkoi piirtyä hänen mieleensä minuutti sen jälkeen kun lapset oli päästetty autosta vapauteen. Nokkoset, rappuset ja rantavesi kerrottuna puolikkaalla tusinalla pikkupäitä voi kuitenkin olla jopa hauskaa jos asennoituu niin. Mökkipäivien piristeeksi yksi mini-ihminen päätti käydä nuohoamassa takan ja mahtavan temppunsa kruunuksi olisi mielellään maistellut vielä astianpesuainettakin, toinen huusi hampaita aamuneljään ja heräsi sitten järjettömällä tarmolla uuteen päivää kello kuusi kolmekymmentä, vain muutama tovi sen jälkeen kun äidit olivat aamuyön hämärässä nautiskelleet viimeiset mansikat ja sammuttaneet sitten vastahakoisesti valot. Muutama salainen uloskarkauskin taidettiin kirjata muistiin - aika perussettiä siis, mutta pääluku säilytettiin kaikeksi onneksi samana alusta loppuun ja hukkaan joutui vain yksi tutti ja nimipäivä-potkupallo. Vaikka reissut pirpanoiden kanssa on kaikkea muuta kuin rentouttavaa lokottelua, jollain ihmeen kaupalla lopputulemana saattaa hyvässä tapauksessa - kuten tässä näin - olla voimautunut ja mahdottoman tyytyväinen retkikunta. Ensi kesän huipennusta jännityksellä odottaen...